Pieni tyttäremme täytti pari päivää sitten huikeat viisi kuukautta! Pari pientä nököhammasta on kasvamassa alariviin. On opittu näyttämään oma tahto ja myös rakkaus, onni ja kiintymys.
Kuinka luonnollisena pidämmekään kasvun ihmettä, joissakin asioissa. Keväällä istutettuja kasveja käydään kurkkimassa ja ihmetellään, jos mitään ei kasva. Pienen vauvan kohdalla odotetaan ensi katsetta, ensi hymyä, ensi hammasta, ensi otetta, ensi askelta, ensi sanaa…
Mikä on saanut meidät vieraantumaan kasvun periaatteesta ja ihmeestä hengellisen kasvun kohdalla? Vaikutaa siltä, että olemme täysin tyytyväisiä, jos joku häthätää syntyy Jumalan lapseksi, mutta jää vaippapöksyksi läpi hengellisen elämänsä.
Raamattu puhuu kuitenkin jotain ihan muuta. Se sanoo: “…kunnes me kaikki pääsemme yhteyteen uskossa ja Jumalan Pojan tuntemisessa, täyteen miehuuteen, Kristuksen täyteyden täyden iän määrään.” (Ef. 4:13). Monessa muussakin paikassa meitä kehotetaan kasvuun, esim. 2. Piet. 3:18: “Kasvakaa meidän Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen armossa ja tuntemisessa.”
Miksi tämä kasvu on niin tärkeää? Siihen apostoli Paavali vastaan edellä mainitsemamme Efesolaiskirjeen kohdan jatkojakeessa: “…ettemme enää olisi alaikäisiä, jotka ajelehtivat ja joita viskellään kaikissa opintuulissa ja ihmisten arpapelissä ja eksytyksen kavalissa juonissa.”
Kuinka hyvä kuva tämä onkaan käänteisesti tästä ajasta? Eikö nimenomaan meitä uskovina heitellä sinne tänne? Kun ei ole vahvoja juuria syvällä Jumalan Sanassa, kääntävät kaikki tuulet meidän puumme (tai paremminkin heiveröisen, keskenkasvuisen ja aran pikkupensaamme) nurin, ja mitä hulluimmat eksytykset kelpaavat, kun ei ole ymmärrystä, eikä rohkeutta Jumalan Sanan takaa sanoa: “Seis! Tämähän ei ole Isän tahdon mukaista.”
Kiinnittäkäämme rohkeasti sydämemme Raamatun kannustamaan kasvun ihmeeseen. Herra on luvannut Sanassaan: “Autuas se mies, joka ei vaella jumalattomain neuvossa eikä astu syntisten teitä eikä istu, kussa pilkkaajat istuvat, vaan rakastaa Herran lakia ja tutkistelee hänen lakiansa päivät ja yöt! Hän on niinkuin istutettu puu vesiojain tykönä, joka antaa hedelmänsä ajallaan ja jonka lehti ei lakastu; ja kaikki, mitä hän tekee, menestyy.” (Ps. 1:1-3).
Kasvusta rikasta ja hedelmien painosta herkullista kesää juuri sinulle, rakas lukijani!