Oletko huomannut, kuinka usein Raamatussa viitataan Jeesukseen Jumalan Karitsana? Uuden Testamentin sivuilta kyseinen viittaus löytyy lähemmäs 40 kertaa. Erityisesti lopunajallinen Ilmestyskirja on täynnä sanomaa Karitsasta.
Samaan aikaan kun Ilmestyskirjan sanat alkavat olla meidän päiviemme toteutuvaa arkea, on kristikunta pysähtynyt julistamaan Jeesuksen humaaniutta, kaikille avointa syliä ja kaiken hyväksyvää mitäänsanomattomuutta.
Pysähdypä hetkeksi miettimään ristiriitaa, joka näiden kahden asian välillä on, teurastetun Karitsan ja humanisti-Jeesuksen. Toisella laidalla on Karitsa, runneltu, tuskiin suostunut ja elämänsä uhrannut – mutta minkä tähden? Pelastaakseen meidät meissä asuvan synnin hirvittäviltä seurauksilta: iankaikkiselta kadotukselta ja kärsimykseltä erossa Jumalasta. Toisella laidalla on Jeesus, joka tyynnyttelee meitä ja lohduttelee kuin sanoen: ”Älähän hätäile, ei synti mitään haittaa. Rakastan sinua – pysy vain juuri sellaisena kuin olet.” Tämä väärä rauha erottaa meidät lopulta Jumalan valmistamasta pelastuksesta ja johdattaa iankaikkiseen kadotukseen.
Mitä Jumala sanoo tästä asiasta sanassaan? ”Se sielu, joka syntiä tekee - sen on kuoltava.” (Hes. 18:4) ja Psalmi 51 jae 6: ”Sinua ainoata vastaan minä olen syntiä tehnyt, tehnyt sitä, mikä on pahaa sinun silmissäsi”. Uuden Testamentin puolelta luemme esimerkiksi: ”Sillä ei Jumala säästänyt enkeleitä, jotka syntiä tekivät, vaan syöksi heidät syvyyteen, pimeyden kuiluihin, ja hylkäsi heidät tuomiota varten säilytettäviksi.” (2. Piet. 2:4) Synti ON pahaa ja sitä tekevä joutuu kadotukseen ja kuolemaan. Sitä totuutta emme pääse pakoon, vaikka kuinka sinnikkäästi muuta väittäisimme.
On karmea virhe pyrkiä tekemään synnistä Jumalan ja itsemme silmissä hyväksyttyä. Sen sijaan meidän tulisi nähdä synti samalla tavalla, kuin miten Jumalakin sen näkee. Sitä kautta meille aukenevat myös Jumalan lupaukset synnin kadottavan tuomion alla olevalle sielulle: ”Joka rikkomuksensa salaa, se ei menesty; mutta joka ne tunnustaa ja hylkää, se saa armon.” (San. 28:13) Armo on meille tarjolla – teurastetun Karitsan takia. ”Sillä meidän vielä ollessamme heikot kuoli Kristus oikeaan aikaan jumalattomien edestä. Jumala osoittaa rakkautensa meitä kohtaan siinä, että Kristus, kun me vielä olimme syntisiä, kuoli meidän edestämme.” (Room. 5:6,8)
Nostakaamme siis rohkeasti salkoon teurastetun Karitsan lippu ja ylistäkäämme Häntä, joka niin paljon rakasti meitä ja halusi henkensä antaen ostaa meidät omakseen.